Väri

» Värin luonne » Värin ominaisuuksia » Värien yhdistely » Göstan tehtävä
   
 

 Värin ominaisuuksia

       
   
Väriteoreetikko Johannes Ittenin 1960-luvulla kehittämässä 12-osaisessa väriympyrässä keskimmäisenä näkyy perusvärit keltainen, punainen ja sininen. Kuvion laajentuessa kuusikulmioksi mukaan tulevat myös puhtaat välivärit vihreä, oranssi ja violetti.

Uloimpana näkyvällä väriympyrällä pää- ja välivärit sijaitsevat kuusikulmiota vastaavilla paikoilla ja niiden välit on täytetty aina keskinäisellä värisekoituksella.
Toisin sanoen nämä toisen asteen värit syntyvät, kun sekoitetaan keskenään yhtä pääväriä ja yhtä väliväriä. Toisen asteen värit ovat nimeltään keltaoranssi, punaoranssi, punavioletti, sinivioletti, sinivihreä ja keltavihreä.
 

 
 

  Lähivärit ovat värejä, jotka sijaitsevat väriympyrässä vierekkäin, kuten sininen, sinivihreä ja vihreä.
Lähiväreiksi voidaan kutsua enintään viittä väriympyrän vierekkäistä sävyä. Väriympyrän osan vieressä näkyvä Ellen Thesleffin teos Poesi ( Runous ) on teos, jossa on käytetty vihreän ja sinisen lähivärien sekoituksia.
   
        Vastavärit eli komplementtivärit sijaitsevat väriympyrällä toisiaan vastapäätä. Vastavärit korostavat toisiaan rinnakkain asetettuna. Vastavärit korostavat toisiaan rinnakkain asetettuina. Vastaväripareja ovat muun muassa punainen ja vihreä, sininen ja oranssi sekä keltainen ja violetti. Kun kaksi vastaväripigmenttiä sekoitetaan, syntyy harmaata. Juho Rissasen Vuoristolähteellä-maalauksen vahva värivaikutus perustuu punaisen ja vihreän vastavärisävyjen kontrasteihin.
   
    
  Kadmiuminkeltainen     Krominkeltainen    
       
            
       
 

Keltainen, oranssi ja punainen ovat lämpimiä värejä. Kylmiä värejä ovat violetti, sininen ja vihreä. Verrattaessa kylmiä tai lämpimiä värejä keskenään toiset ovat kuitenkin kylmempiä tai lämpimämpiä suhteessa johonkin toiseen. Esimerkiksi siniseen vivahtava kadmiumin keltainen vaikuttaa viileämmältä kuin krominkeltainen. Helene Schjerfbeckin teos Hiekassa leikkivä tyttö on toteutettu lämpimin ja Victor Westerholmin Hylkeenpyynti kylmin värein. Teosten tunnelmat poikkeavat toisistaan suuresti pitkälti juuri värilämpötilojen vuoksi.

   
           
       
 

Väriympyrän värejä keskenään sekoittamalla syntyy eri sävyjä. Jokaisella sävyllä on oma lähdevärinsä, joka on jokin väriympyrän kahdestatoista väristä. Myllykylän sahassa Pekka Halonen on sekoittanut ja yhdistellyt sointuvasti etenkin erilaisia vihreän sävyjä.

   
 
  Musta     Erittäin tumma    Tumma     Keskivaalea   Vaalea     Erittäin vaalea  Valkoinen
       
    Valöörillä tarkoitetaan värin valoisuusastetta.
Sommittelun kannalta tummat ja vaaleat kontrastit ovat tärkeitä. Valoisuuden tai tummuuden arvioinnin havainnollistaa hyvin oheinen harmaa-asteikko, jossa edetään lineaarisesti mustasta valkoiseen eri valoisuusasteiden kautta. Elin Nordlundin Nukkuva lapsi on taidokas valöörisommitelma, tuokiokuva hajavalossa kylpevästä huonetilasta. Valoisuusasteiden vaihtelu näkyy kaikkialla kuvassa: tytön asussa ja hiuksissa, tyynyssä, puisissa jakkaroissa, pöydässä ja sohvan päällyskankaassa…
   
 
 
       
 

Värin kylläisyys määräytyy puhtauden ja pigmenttipitoisuuden eli väriaineen määrän mukaan. Kylläisyydellä tarkoitetaan värin kirkkautta tai himmeyttä. Värit ovat sitä kylläisempiä, mitä lähempänä ne ovat väriympyrän väriä. Kun väriä murretaan esimerkiksi vastavärillä tai siihen lisätään mustaa väriä, sen kylläisyys vähenee. Magnus Enckellin Lepohetkessä on mm. punaisen, vihreän ja sinisen eri kylläisyysasteita.

   
      
       
 

Värien sekoittaminen vaatii sävyjen, valoisuuksien ja kylläisyyksien tuntemusta. Sekoitettavasta väristä tulee sitä puhtaampi, mitä lähempänä toisiaan sekoitettavat värit väriympyrässä sijaitsevat. Jos sekoittaa esimerkiksi vain neljää väriä keskenään eri suhteissa – vaikkapa kadmiuminpunaista, permanenttivihreää, mustaa ja valkoista – voi saada aikaan satoja, jopa tuhansia värisävyjä, joista ohessa vain muutama esimerkki. Joitakin näistä sekoituksista voit löytää Maria Wiikin maalauksesta Orvokkeja ja japanilainen viuhka, mutta taiteilija on sekoittanut ja yhdistellyt sommitelmaansa lukuisia muitakin sävyjä.