Väri

» Värin luonne » Värin ominaisuuksia » Värien yhdistely » Göstan tehtävä
   
 

 Värien yhdistely

Harmonisia värisommitelmia voi luoda taideteokseen yhdistelemällä toisiinsa sopivia sävyjä, tummuuksia ja kylläisyyksiä.

Valööriharmonian perustana on yhden värin tummuuserojen sopusointuinen yhdistäminen. Suurilla lähekkäisillä valöörieroilla voi kiinnittää katsojan huomion; lähekkäiset valöörit luovat yhtenäisyyttä ja levollisuutta.

   
       

   

 
 

Lennart Segerstrålen maalauksessa Yksinäinen joutsen valöörieroja on tutkittu hienostuneesti, minkä voit huomata vaikkapa joutsenen sulkien ja veden pinnan kuvauksesta.

Lähiväriharmonia perustuu väriympyrän lähivärien,
niiden erilaisten kylläisyys- ja valööriasteiden yhdistelyyn.
Akseli Gallen-Kallelan Maisema Ekolasta-teoksen yksityiskohdassa voit nähdä vihreiden ja sinisten lähivärien sävyjen yhdistelmän, vaikka koko teoksessa on useampia sävyjä.
   
   
     
  Yleensä mielenkiintoinen värisommitelma syntyy, kun kylmiä ja lämpimiä värejä yhdistellään sopivassa suhteessa pidättäytymättä vain toisissa. Alvar Cavénin asetelmassa Punainen syklaami näkyy  vastaväriharmonia. Teos on taidokas kahden vastaväriparin sommitelma, jossa punaisen vastapainona on vihreää ja sinisen oranssia. Taiteilija voi tietoisesti hyödyntää teoksessaan myös disharmoniaa eli värien riitasointuja luodakseen kuvaan mielenkiintoa, kuten monet modernistit ovat tehneet. Riitasointu syntyy, kun käytetään useampia värejä väriympyrän vastakkaisista neljänneksistä tai yhdistetään useampia sävyjä vierekkäisistä neljänneksistä. Erik Enrothin Café Colombiassa yhdistyvät useat sinisen, keltaisen, punaisen, vihreän ja violetin sävyt, mikä osaltaan luo teokseen hieman epätodellista, jännitteistä tunnelmaa.
   
 
 
 

 

 
  Yksi keino luoda kiinnostavia väriyhdistelmiä, on värisointujen hyödyntäminen. Värisointuja voi luoda monin eri tavoin ja useina erilaisina yhdistelminä, joita ovat esimerkiksi kaksisointu, kolmisointu ja nelisointu. Väriympyrässä vastapäätä sijaitsevien värien yhdistelmällä – kuten esimerkiksi yhdistämällä punaisen ja vihreän tai sinisen ja oranssin – voi luoda teokseen värien kaksisoinnun. Magnus Enckellin Lukeva poika-teoksen värimaailmaa hallitsee keltaoranssin ja sinivioletin kaksisointu.
 

 
 
 

Mikäli valitaan väriympyrältä kolme väriä, jotka ovat tasasivuisen kolmion kärkien kohdalla, voidaan puhua kolmisoinnusta. Tällaisia yhdistelmiä syntyy, kun yhteen liitetään esimerkiksi päävärit punainen, sininen ja keltainen tai välivärit oranssi, vihreä ja violetti. Marcus Collinin torimummon asun värisommittelussa esiintyy sinisen, keltaisen ja punaisen värin kolmisointu.

Nelisointu syntyy kahden vastaväriparin yhdistelmästä siten, että värit poimitaan neliön tai suorakaiteen avulla väriympyrältä. Esimerkiksi punainen, sinivioletti, vihreä ja keltaoranssi muodostavat yhden nelisoinnun.

   
         
       
 

Värit sommitelman osana voivat elävöittää aihetta ja luoda liikettä tai tilavaikutelmaa. Taideteoksessa yksittäiseen väriin vaikuttavat aina ympärillä tai rinnalla olevat toiset värit sekä muut kuvalliset tekijät. Väri voi myös näyttää täysin toiselta, kun taustaväri vaihdetaan. Se vaikuttaa myös erilaiselta pienenä kuin isona pintana. Tämän voi havaita, kun vertaa teoksia Sigrid Schaumanin Aamu Roomassa ja Antti Favénin Saunatuvassa. Molemmissa maalauksissa esiintyy keltaoranssin värin sävy, joka Schaumanin kylmäsävyisessä maisemassa tuo pienenä alueena sommitelmaan lämpöä. Favénin interiöörissä sama väri hallitsee ja luo lämpimän ja turvallisen tunnelman kuvattuun aiheeseen.