Viiva

» Erimuotoiset viivat » Piirrin ja viiva » Viivan suunta » Viivojen suhde toisiinsa » Ääriviivat » Göstan tehtävä
   
 

Erimuotoiset viivat

Viivalla on tärkeä merkitys maalaus- ja veistotaiteessa, mutta erityisesti piirustustaiteessa ja grafiikassa sen rooli korostuu. Viivojen käyttö vaikuttaa voimakkaasti taideteoksen sommitelmaan ja tunnelmaan. Taiteilijoiden tapa käyttää viivaa on usein yhtä tunnistettava ja persoonallinen kuin ihmisen käsiala.
       
 
Viivoja on monenmuotoisia, kuten:  
     

 
 

Erilaisia viivoja on kaikkialla ympäristössämme. Esimerkiksi rakennuksissa näkyy suoria vaaka- ja pystysuuntaisia viivoja. Luonnossa nähtävät viivat ovat usein kaartuvia, kuten vaikkapa kasvien lehdissä.

Taideteoksen sommitelmaan vaikuttaa vahvasti se, minkälaisia viivoja niissä on käytetty, kaarevia vai suoria,
kaoottisia vai säännöllisiä, tiukkoja vai pehmeitä jne. Suorat viivat luovat helposti taideteoksessa vakaan tai passiivisen tunnelman, mutkikkaat ja kiemurtelevat puolestaan ovat aktiivisempia ja vaikuttavat usein oikukkaammilta.

   
 

 
     
  Tyko Sallisen Aihe Cagnesista-teoksen rakennusten suorat viivat luovat kuvaan rauhallisen ilmeen.

Ellen Thesleffin Keväinen puisto-maalauksen sommitelmassa on erilaisia viivoja, kuten pyörteisiä, kaarevia ja koukeroisia. Ne luovat teokseen eloisan tunnelman.

   
   
     
  Kaareutuva viiva luo usein liikkeen vaikutelmaa, kuten Akseli Gallen-Kallelan Kullervon sotaanlähdössä. Viivakieli tukee kuva-aihetta, jossa on monenlaista liikettä: torvea puhaltava Kullervo, laukkaava hevonen, juokseva koira ja lumen painosta taipuvia puunrunkoja .

Teräväkulmaiset viivat vaikuttavat aktiivisilta, kuten siksakkiviiva. Kulmikkaisiin viivoihin liittyy jännite, joka vähenee, kun kulma levenee ja on tylpempi. Marcus Collinin teoksessa Kauppatorilla sommitelman lukuisat kulmikkaat viivat tehostavat vaikutelmaa vauhdikkaasta torielämästä monine askareineen.